Yhä useampi suomalainen viljelijä pitää kastelua tärkeänä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Water-Food Futures -hankkeessa tutkitaan, miten erilaiset vedenkäyttöön ja viljelyn sopeutumiseen liittyvät ratkaisut voivat vahvistaa suomalaisen maatalouden kestävyyttä ja sopeutumiskykyä.
Suomalaiset viljelijät pitävät kastelua aiempaa tärkeämpänä keinona sopeutua ilmastonmuutokseen. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa viljelijäkyselyssä noin puolet vastaajista arvioi kastelun olevan tärkeää tai erittäin tärkeää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Vielä viisi vuotta aiemmin näin arvioi vain noin joka kymmenes.
Muutos kertoo siitä, että sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen on noussut yhä näkyvämmin osaksi maatalouden arkea myös Suomessa. Viime vuosien sääoloissa viljelyä ovat haastaneet sekä kuivuus että märkyys, ja sään ääri-ilmiöt näkyvät yhä useammin myös satovaihteluina.
Savon Sanomien jutussa hankkeemme tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio toteaa, että kyseessä on selvä muutos viljelijöiden ajattelussa: “Tämä on mielenkiintoinen käänne. Ero on niin iso, että se kertoo kyllä joitain asennemuutoksesta”, Peltonen-Sainio sanoo.
Kastelu ei kuitenkaan yksin ratkaise maatalouden sopeutumista. Olennaista on myös se, miten hyvin pellot kestävät sekä kuivuutta että liiallista märkyyttä, ja millaiset ratkaisut sopivat eri alueille ja erilaisille tiloille.
Suomella on tässä mielessä myös vahvuuksia. Vesistöjä on runsaasti, ja suuri osa pelloista sijaitsee niiden läheisyydessä. Samalla käytännön mahdollisuudet kasteluun vaihtelevat alueittain, ja järjestelmien käyttöönotto vaatii investointeja sekä tilakohtaista harkintaa.
Aihe on keskeinen Water-Food Futures -hankkeen työpaketissa 1, jossa tutkitaan älykkäämpää vesivarantojen hallintaa kestävän maatalouden tueksi. Työpaketissa tarkastellaan muun muassa sitä, miten kastelu, viljelyn monimuotoistaminen, maankasvukunnosta huolehtiminen ja uudet teknologiat voivat vahvistaa alkutuotannon kestävyyttä, kannattavuutta ja sopeutumiskykyä muuttuvissa oloissa.
Viljelijöiden tuoreet näkemykset kertovat siitä, että sopeutuminen veden saatavuuden vaihteluihin ja sään ääri-ilmiöihin ei ole enää vain tulevaisuuden kysymys, vaan jo nyt keskeinen osa suomalaisen maatalouden arkea.
Tutkijaamme haastateltiin aiheesta Savon Sanomien julkaisemaan STT:n juttuun. Aihe nousi esiin keskustelussa, jossa yhdistyivät juuri julkaistu ilmastohuoltovarmuusraportti sekä Water-Food Futures -hankkeen viljelijäkyselyn ensihavainnot. Kastelun ja toimivan ojituksen rinnalla esiin nousi myös työpaketti 1:n toinen keskeinen teema: viljelyn monimuotoistaminen luontopohjaisena ratkaisuna maatalouden sopeutumiskyvyn ja ilmastokestävyyden vahvistamisessa.
Kiinnostuitko? Tutustu työpaketti 1:n tutkimukseen täältä tai ota yhteyttä työpaketin johtajaan Pirjo Peltonen-Sainioon pirjo.peltonen-sainio@luke.fi