Tämän työpaketin päätavoitteena on arvioida useiden tekijöiden (kuten ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun) vaikutusta tulevaan ruoankysyntään ja -tarjontaan sekä Suomessa että globaalisti, erityisesti veden näkökulmasta. Tutkimme, miten erilaiset sopeutumis- ja hillintäkeinot, kuten parempi resurssien hallinta, ruokahävikin vähentäminen, ruokavalion muutokset ja uudet ruokateknologiat, voisivat vähentää ympäristövaikutuksia. Lisäksi arvioimme miten nämä keinotauttavat pysymään planetaaristen rajojen sisällä varmistaen samalla riittävän ravinnonsaannin kaikille.
Arvioimalla erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja sopeutumisstrategioita tutkimustulokset voivat ohjata päätöksentekoa, jotta tuleviin haasteisiin voidaan varautua paremmin ja niiden vaikutuksia voidaan lieventää ympäristön kuormitusta minimoiden. Näin työ tukee kestävien ruokajärjestelmien kehittämistä niin, että ne ovat sekä sopeutumiskykyisiä että kykeneviä tukemaan kasvavaa maailman väestöä ekologisia rajoja ylittämättä.
Työn osa-alueet
- Skenaarionarratiivit
Ensimmäisessä vaiheessa kehitämme yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa eksploratiivisia ruokajärjestelmäskenaarioita. Yksityiskohtaiset skenaarioasetelmat sisältävät erilaisia yhdistelmiä ajureista ja niiden eriytyvistä kehityspoluista. Näitä voivat olla esimerkiksi perusuran jatkumiseen perustuvat skenaariot, joissa ruokakulutus ja kauppavirrat muuttuvat vain vähän, kauppavirtojen muutokset (esim. kotimaisen tuotannon maksimointi), teknologiset muutokset (esim. uudet ruoantuotantomenetelmät) sekä ruokavalion muutokset.
- Kysynnän ennustaminen
Tässä osassa arvioimme globaalin ruoankysynnän kehittymistä eri skenaarioissa. Rakennamme eri ruokakategorioille ekonometrisen kysyntämallin, joka sisältää kuluttajien mieltymykset. Mallilla voidaan kuvata johdonmukaisia kysynnän muutoksia esimerkiksi vesirajoitteiden vaikutuksen alaisissa ruokavalioskenaarioissa. Analyysin lähtökohtana on MAIDADS-mallin estimointi, joka on riittävän joustava kattamaan kuluttajien erilaiset varallisuustasot. Estimoitu kysyntämalli liitetään OptoFood-malliin (seuraava osa), mikä tukee johdonmukaista skenaariomallinnusta.
- Skenaarioiden mallintaminen
Tässä vaiheessa tavoitteena on kvantifioida skenaarioita arvioimalla, miten eri ajurien yhdistelmät vaikuttavat luonnonvarojen käyttöön, erityisesti veden ja viljelysmaan osalta. Tässä hyödynnämme aiemmista osa-alueista ja muista työpaketeista kerättyä dataa. Käytämme Aalto-yliopiston OptoFood-viljelymaan optimointimallia luomaan yksityiskohtaisia, kvantifioituja skenaarioita, jotka ovat sovellettavissa sekä Suomen kontekstiin että maailmanlaajuisesti. Maailmanlaajuinen luonnonvarojen käyttö ja vaikutukset arvioidaan planetaaristen rajojen näkökulmasta.
- Sopeutumis- ja hillintämahdollisuudet
Tavoitteena on kvantifioida erilaisten hillintä- ja sopeutumisvaihtoehtojen potentiaalia. Näitä strategioita sisällytetään ruokajärjestelmäskenaarioihin arvioimalla käytännön keinojen yhdistelmiä tulevaisuuden ruokakysynnän tasapainoiseen täyttämiseen. Toimenpiteet voivat sisältää ruokavalion muutoksia, muutoksia eläinten rehujen käyttöön, uusien ruoantuotantomenetelmien käyttöönottoa sekä perinteisempiä maatalouden tuottavuustoimenpiteitä, kuten satotasojen nostoa parannetulla kastelulla, ravinteiden käytöllä ja muilla toimenpiteillä.
Työpaketin johtaja: Matti Kummu, matti.kummu@aalto.fi
Työpaketin varajohtaja: Jussi Lintunen, jussi.lintunen@luke.fi
